Norjan suurin valtti on eittämättä sen henkeäsalpaavan kaunis luonto, ja juuri tuo loppumatonta silmäniloa pursuava ”Norge-mamman” syli tarjoaa ne maan parhaat aktiviteetit. Liikutpa sitten salaperäisten fjordien (eli vuonojen) syleilyssä, majesteettisten vuorten rinteillä tai vehreiden laaksojen pohjilla, on Norjalla jokaiselle lomapäivällesi jotakin upeaa tarjolla. Viikinkien jäljillä liikutaan tavallisesti joko jalkaisin tai kaksipyöräisellä, suksien päällä, autolla tai sitten veneellä. Seuraavassa lyhyt katsaus Norjan suosituimpiin aktiviteetteihin, muitakin asiaan syvällisemmin tutustuneet voisivat toki listata. Tumput suorana Norjassa ei siis tarvitse lomailla!

 

PATIKOINTI JA KALASTUS

Omaan lihasvoimaan mieluiten turvautuvat patikoijat tulevat rakastumaan Norjan tarjontaan ja tuntemaan olonsa kuin pikkulapseksi karkkikaupassa. Maa suorastaan pursuaa erilaisia retkeilyalueita, kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita. Eikä niitä suinkaan tarvitse aina etsiä kaukaa korvesta, sillä esimerkiksi Osloa ympäröivä metsäinen kukkula-alue, eli Oslomarka, tarjoaa virkistäviä luontohetkiä kaupunkiloman siivellä. Jos taas kaipaat haastetta, lähde vaikkapa Lysebotnin kylän lähistöllä odottavaan Kjeragboltenin kahden kilometrinkorkuisen ja pystysuoran kallioseinämän väliin kiilautunutta valtavaa kivenmurikkaa ihailemaan.

Talvisaikaan vaellus on useilla alueilla ymmärrettävistä syistä vaikeaa, kenties jopa mahdotonta, mutta muut kolme vuodenaikaa sitten ovatkin sitä mahtavampia. Merkittyjä kesäreittejä on lähes 20 000 kilometriä ja talvellakin noin 6 500 verran. Kyseiset reitit kulkevat lähinnä maan vuorenpeikkojen tantereilla, ja tarjoavat varrellaan lepopaikoiksi sopivia tupia ja pitkospuita. Talvipatikoitsijoiden tulee kuitenkin muistaa, että jäätikköalueilla saattaa sijaita vaarallisia jääpeitteen alla piileviä railoja.

Patikointiin voit muuten yhdistää mitä mainioimmin kalastuksen Norjan kaloja kuhisevissa vesissä. Kalavapa ei paljoa paina, ja vaellusreitin varrelle on suhteellisen helppoa valita myös merenlaitaa. Esimerkiksi Trondheiminvuonossa sinua odottavat kymmenet lajit, joita on kotivesistä turha etsiskellä. Merikalastus ei vaadi kalastuslupaa, joki- ja järvikalastus kylläkin. Ja koska Norjassakin jylläävät jokamiehen oikeudet, voit luonnollisesti pystyttää telttasi lähes minne haluat ja grillata Ahdilta narraamasi kalat suussa sulaviksi herkkupaloiksi omalla nuotiollasi!

 

AUTOLOMAT

Monet tuttavani vannovat automatkailun nimeen, ainakin mitä Norjaan tulee. Onpa allasi sitten ikioma lemmikkipeltilehmä tai vuokrattuja hevosvoimia (lue autonvuokrauksesta lisää osiosta Saapuminen & Liikkuminen), varaa autoiluun ruhtinaallisesti aikaa. Kartanmukainen kilometrimäärä edellyttää Norjassa tuplasti ajoaikaa masentavan tasaisen Suomen tieverkkoon verrattuna. Eikä vain siksi, että tiet saattavat kulkea vuorten rinteillä mutkitellen, vaan myös siksi, että haluat takuulla nauttia täysin siemauksin todella viehättävistä maisemista! Lisäksi reitit sisältävät usein ainakin yhden lauttamatkan. Norja ei siis sovellu raskaan kaasujalan omaavalle hurjastelijaluonteelle, he valitkoot suunnakseen Saksan autobahnit.

Suosituimmat autoreitit Norjassa kulkevat luonnollisesti maan läntistä rannikkoa mutkitellen. Sinnikkäimmät jaksavat matkata aina Oslon seuduilta Pohjoisen jäämeren hyisillä vesillä odottavaan Finnmarkin Nordkappiin saakka, tavallisesti yötöntä yötä ihailemaan. Kuten sanottu, aja rauhallista tahtia nauttiaksesi henkeäsalpaavista maisemista ja imeäksesi itseesi aitoa viikinkitunnelmaa. Tulet matkasi aikana tapaamaan niin jylhiä vuonoja, kauniita laaksoja, eripituisia tunneleita kuin teillä vaeltelevia lampaita. Jollet ole rattitaituri, suosittelen pysyttelemään kaukana aivan pienimmistä teistä, sillä vastaantulijalle tilaa antaminen ei ole kapealla ja suojakaiteita omaamattomalla tiellä helppoa, jos sen joutuu hoitamaan peruuttamalla. Viisas valitseekin alleen luotettavan mutta näppärän pienikokoisen auton. Se sukkuloi kapeilla teillä mallikkaammin ja ahmii myös vähemmän kallista bensaa.

 

VENE- JA LAIVARETKET

Suurin osa ikimuistoisista retkistä kohdistuu arvattavasti Norjan uskomattomien vuonojen kätköihin, ja vuonot tarjoavat parhaat näkymät vesiltä käsin. Osloa ympäröivä vuono on useimmille matkailijoille tuttu, mutta ne kauneimmat viikinkien ja trollien kotikonnut löytyvät aivan muualta: jollet ole seilannut Geirangerinvuonon tai Nærøyfjorden vesillä, tai Sognerfjordin syleilyssä, olet jäänyt niistä parhaista maisemista paitsi. Kaksi ensin mainittua ovat muuten kammenneet itsensä UNESCOn maailmanperintökohteiden listalle.

Maailman kauneimmaksi merimatkaksi usein kutsuttu Hurtigrutenin lauttareitti alkaa Bergenistä ja jatkuu aina Kirkkoniemelle asti. Reittiä on seilattu jo toistasataa vuotta ja sen kulkeminen yhteen suuntaa kestää noin 6 – 7 vuorokautta, kyydistä voi toki poistua jossakin välisatamassa, ja niin useimmat matkaajat tekevätkin. Huomaa, että hytin sisältävä usean päivän Hurtigrutenin matka tekee lomabudjettiisi suuren kuopan, sillä hinnat kieppuvat noin 1 000 euron ympärillä (katso tarkempia tietoja Hurtigrutenin omilta sivuilta).

Ja sitten seikkailulle meren valtiaiden, eli valaiden, seuraan. Vaikka Norja tunnetaankin ikävästä tavastaan pyytää vesien valtiaita ”tieteellisiin tarkoituksiin”, toivon sinun kuitenkin rajoittuvan vain näiden uljaiden eläinten ihailuun ja tarkkailuun. Useista Norjan rannikkokaupungeista järjestetään valasretkiä, joiden aikana pääset lähes kosketusetäisyydelle näiden jättiläisten kanssa. Onpa tarjolla jopa safareita, jotka tarjoavat snorklausta miekkavalaiden parissa: sellaiselle voit ostaa/kinuta tutuilta lipun jopa kotimaisen elämyslahjoja myyvän yrityksen kautta.

 

HIIHTOLOMAILU

Jos mielelläsi lykit itseäsi murtomaasuksien päällä, tai lasket alamäkeä joko ristiin rastiin lasketellen tai temppuja tehden, huomaat Norjan todelliseksi paratiisiksi. Miksi siis lähteä Keski-Eurooppaan asti, kun yhtä loistavat hiihtopuitteet löytyvät ihan naapuristakin? Norjan huikeita vuoria ei syyttä tituleerata ”Skandinavian Alpeiksi”, eikä niillä todellakaan ole mitään yhteistä armaan kotimaan pikkuruisten tuntureiden kanssa. Lumipeitettä riittää normaalisti joulukuulta huhtikuulle, ja hiihtokeskukset ovat korkean elintason maassa nekin huippuluokkaa.

Norja omaa lukemattomia hiihtokeskuksia, ja niistä löydät todella yksityiskohtaista tietoa monilta alan sivustoilta. Lumen ystävät ovat luultavimmin käyneet nauttimassa kylmästä herkusta esimerkiksi mukavasti Etelä-Norjassa sijaitsevassa Hemsedalissa ja Kongsbergissä, Halligdalissa, Trysilissä, Kvitfjellissä, Lillehammerissa tai maan vanhimmassa hiihtokeskuksessa Geilossa, jotka kaikki soveltuvat niin pienille kuin suurille lumipedoille. Tarjolla on useimmiten niin eritasoisille laskettelijoille soveltuvia rinteitä, lumilautailijoiden ja muiden kikkailijoiden rinteitä, mutta myös murtomaahiihtäjien kaipaamia latuja. Voitpa kokeilla jopa koiravaljakolla hurjastelua.

VIIHDE JA YÖELÄMÄ

Norjassa riittää siis runsaasti mielenkiintoista puuhaa päiväsajan tunneille, mutta energinen ja utelias vierailija haluaa takuulla tutustua myös Norjaan ”by night” eli auringonlaskun jälkeen tai muuten vaan väsähdettyään ulkosalla liikkumiseen. Baarit houkuttelevat tiloihinsa lähinnä alkoholin voimalla ja yökerhojakin toimii eräissä kaupungeissa.

Norjalaiset ovat tunnetusti urheilevaa kansaa ja netin urheiluvedonlyönti sopisi heille varsin hyvin. Norjalainen hiihtäjä voittaa suksella ja tavallinen kansa voisi kerätä kruunut veikkamalla omiaan. Tässä on pieni hidaste. Vuodesta 2010 Norjan valtio teki laittomaksi  pelisivustojen ja Norjassa asuvien tai sieltä nettikasinolle kirjautuvien asiakkaiden väliset rahasiirrot. Fyysisen kolikkopelin löytyminen voi myös olla suuren ja painavan kiven alla, sillä ne ovat olleet laittomia vuodesta 2007 lähtien.

Mielenkiintoista Norjan kaltaisen edistyneen ja varakkaan länsimaan kohdalla on se, että periaatteessa Norjassa uhkapeli on kiellettyä – paitsi yksityiskodeissa tuttavaporukan kesken – sitä saavat harjoittaa ja tarjota kansalle vain kaksi valtiollista yritystä. Se tulee monelle maassa vierailevalle täytenä yllätyksenä, suomalaiset tosin sen voivat ymmärtää. Norsk Tipping tarjoaa norjalaisille tuntemiamme lottoa, urheiluvedonlyöntiä, Kenoa jne., ja yhtiö määrittelee jopa asiakkailleen pelikaton eli kuinka paljon rahaa he voivat pelaamiseen käyttää: asiakas ei siis ole aina oikeassa, vaan valtio valvoo hänen parastaan pelihimon ja omaisuuden menetyksen varalta. Norsk Rikstoto on nimensä mukaisesti hevoskisoja järjestävä ja valvoja taho. Lisätietoja nettikasinoiden toiminnasta: nettipelaamiseen opas.

SAAMELAISKULTTURI

Koska saamelaiset ovat lähinnä viikingeistään tunnetun Norjan alkuperäiskansa, ansaitsee heidän kulttuurinsa oman osionsa. Siihen kannattaa käydä tutustumassa Pohjois-Norjan alueella, esimerkiksi Finnmarkin Karasjoken (Kárásjohkan) 3 000 asukkaan Sápmi Culture Park tarjoaa siihen mitä loistavimmat puitteet. Kulttuurintäyteisen teemapuiston suojissa voit itse koettaa taitojasi sitkeiden porojen käsittelyssä, kuunnella eksoottisia joikuja ja herkutella perinteisillä saamelaisaterioilla tokan suojissa istuen. Saamelaiskulttuurin esittely ei kuitenkaan tapahdu vain menneiden aikojen keinoin, vaan siihen käytetään huippumoderneja menetelmiä Sápmi Magic Theaterin tiloissa, jossa shamaanit ja myytit heräävät eloon multimedian voimin. Lisäksi paikan päältä voit ostaa matkamuistoksi saamelaisia käsitöitä, rentoutua sen kahvilassa tai tutustua Boble Glasshyttenin lasinpuhaltajien taitoihin.

Kautokeinolla (Guovdageaidnulla) puolestaan sijaitsee Norjan ainoa virallinen ammattiteatteri, joka esiintyy vain saamenkielellä.

 

MUUT PUUHAT: SHOPPAILU, KULTTUURI JA KULINARISMI

Kaikki edellä mainitut aktiviteetit siis liittyvät tavalla tai toisella Norjan taianomaisen vetovoiman omaavaan luontoon, mutta jollet itse jostain syystä ole lainkaan ”raittiin ilman” ihminen, on Norjalla sinullekin mielekästä puuhaa.

Harva varmaan lähtee Norjaan ostosmatkalle, mutta esimerkiksi Oslo omaa tälle harrastukselle loistavat puitteet. Hintataso on kuitenkin suomalaisittain suhteellisen kallis, eli tämä ajankulu jää useimmiten varakkaampien turistien puuhaksi. Jollet kuitenkaan pelkää hintalappuja, suosittelen ostamaan sekä matkamuiston että lämpimän vaatteen virkaa toimittavan käsinkudotun aidon norjalaisen villapuseron. Muita suosittuja norjalaistuotteita ovat mm. viikinkimotiivein koristellut korut ja taidokkaasti veistetyt puiset käsityöt, jäänkirkas kristalli, keramiikkaesineet sekä turkikset (joita emme kuitenkaan eettisistä syistä suosittele).

Shoppailijan kierros alkaa Oslon osalta Karl Johans Gatelta, Bergenissä Strandgatenilta ja Trondheimissa Nordre Gatelta, joita reunustavat tutut merkkiliikkeet, mutta ei suinkaan rajoitu niille. Suuret ostoskeskukset jylläävät Norjassakin ja esimerkiksi Oslon liepeillä olevasta Sandvika Storsenteristä löytyy huikeat 197 kauppaa, ja keskustan Oslo City Shopping Centrestäkin (se on tänään kenties kaupungin tunnetuin ja vilkkain ostosparatiisi) satakunta. Muita pääkaupungin merkittäviä rahamagneetteja ovat mm. Eger Karl Johan, Paleet, Byporten ja Glasmagasinet.

Norjan kaupungit tarjoavat myös kiitettävästi kulttuuria, Oslon modernissa ”jäävuorimaisessa” oopperatalossa kaikuvat aariat ja konsertit – muidenkin kuin isäntämaan Edvard Griegin säveltämät – ja sipsuttelevat balleriinat. Pienemmistäkin kaupungeista löytyy hurmaavia museoita, joista enemmän osiossa Nähtävyydet.

Kulinaariselle seikkailulle Norjaan ei sen sijaan kannata lähteä, paitsi jos tililläsi on niin runsaasti katetta, ettei huippukallis ravintolalasku huimaa päätäsi. Uusia makunystyröitä kutkuttavia tuttavuuksia on silloin kylläkin luvassa, niin liha- kuin kalamenullakin.

 


Kommentit

Aktiviteetit — 5 kommenttia

  1. Norjan vuonot ovat ehdottomasti veneretken arvoisia. Itse vuokraan joka kesä veneen ja lähden sillä perheen kanssa pariksi päiväksi vuonoa tutkimaan. Kullakin kerralla tietty eri vuonon keskelle. Juuri loppuneen kesän kohteena oli Geiranger ja sen upeat rannat. Matkan kohokohtiin lukeutuivat Seitsemän sisarusta -vesiputoukset, jotka sopivat selkeällä säällä kuvauskohteeksi. Koko 180 kilometrin pituista vuonoa emme kolunneet, vaan rajoituimme Geirangerin kylän lähialueisiin.

  2. Talvimatkailijoille voin suositella lämpimästi Geilon hiihtokeskusta. Se aloitti toimintansa jo vuonna 1968 nimellä Vestlia. Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2004 muodossa Geilolia ja sitten 2012 virallisesti Geilo. Rinteitä on monia ja eritasoiset laskettelijat voivat valita niiden joukosta itselleen sopivimman, myös lapsille on omansa. Hiihto-opetusta on luonnollisesti tarjolla ja välineiden vuokrausta. Valaistuilla rinteillä on kiva lasketella auringonlaskun jälkeen,ja monet pistat ovat avoinna kello 8 saakka.

  3. Norjan talvi on omiaan hiihtelyyn ja muihin lumilajeihin, mutta myös pilkille kannattaa lähteä. Vesistöjä on helppo löytää ja jos näet paikallisia jäät poraamassa, voit luottaa jääpeitteen olevan turvallisen paksu. Monin paikoin voit vuokrata pilkkitarpeita esimerkiksi hyvin varustetuista hotelleista, itse täytyy kuitenkin sitten Norjassakin osata pukeutua lämpimästi ja ottaa evästä mukaan. Alkoholi ei ole paras lämmitinjuoma, vaikka monet niin edelleen luulevat, parempi vaihtoehto on kuuma kahvi, tee tai mehu.

  4. Olen lähdössä Norjaan työmatkalle parin viikon kuluttua ja tuli vaan mieleen, että onkohan laskettelu silloin vielä Oslon seudulla mahdollista? Olisi todella mukava yhdistää työ ja huvi, itse kun olen rinteiden ystävä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>