Norja ei suinkaan rajoitu vain Osloon, vaan koko maan alueella sinua odottavat mitä kiehtovimmat nähtävyydet!

 

VUONOT

Vuonot, eli fjordit, ovat yksi Norjan parhaista valteista. Pikaisella kaupunkimatkallakin piipahtavat pääsevät vuonojen makuun, sillä esimerkiksi Oslo sijaitsee sellaisen suojissa. Maan häkellyttävimmät vuonot löytyvät kuitenkin aivan muualta, ja saattavat ulottua kymmeniä, jollei satoja, kilometrejä sisämaahan päin.

Geirangerinvuonoa ylistetään usein maailman kauneimmaksi, onhan 15-kilometrisen vuonon varrella jopa useita vaikuttavia vesiputouksia. Niistä tunnetuimpiin lukeutuu Seitsemän sisaruksen putous. Ilmankos vuono on UNESCOn maailmaperintökohteiden listalla! Vuonon päässä odottaa suloinen Geirangerin kylä.

Sognevuono on Norjan pisin (koko maailman mittakaavassa sijalla 3) ja syvin, pituutta sillä on kunnioitettavat 205 kilometriä ja pohjaa joutuu etsimään jopa 1 300 metristä. Haarautumia sillä on lähes 20, joten tutkittavaa riittää. Lisäksi Sognevuonon erikoisuus on se, ettei se jäädy edes pahimmilla talvipakkasilla.

Nærøyfjord kuuluu Sognevuonoon, ollen Geirangerinvuonoa pidempi ja kapeampi. Aurlandin kunnan vuono ylpeilee sekin Geirangerinvuonon tavoin sijallaan UNESCON maailmanperintökohteiden listalla, ja vuonoa reunustavat vuorenseinämät kohoavat lähes 1,5 kilometrin korkeuteen. Sitäkin suitsutellaan henkeäsalpaavuudestaan.

Hardangerinvuono on 180 kilometrin pituisena Norjan toiseksi pisin vuono, ja sen varrella pääset ihailemaan Folgefonnan jäätikköä, jonka hiihtokeskuksessa voit hiihdellä kesäauringon allakin.

Luonnollisesti Bergeninvuono, Trondheiminvuono, Tromssan läheinen Lysefjord jne. ovat nekin näkemisen arvoisia niin maalta kuin laivan kannelta.

 

BERGEN

Bergen on vuosisatoja ollut Norjan tärkeimpiä kaupunkeja, ja pakkohan sieltäkin on löytyä jotain nähtävää. Kaupungin vanha osa, meren rannan Bryggen, henkii entisaikojen hansatunnelmaa herttaisine puutaloineen ja putiikkeineen niin voimakkaasti, että on kammennut itsensä UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Bryggenissä toimiva Hansamuseo (Det Hanseatiske Museum) valottaa 1600-luvula eläneen kauppamiehen ja tämän oppipoikien eloa, esitellen sekä toimi- että asuintiloja. Bryggenin museo taas esittelee muiden kuolevaisten keskiaikaista arkea. Edvard Griegin museo, Troldhaugen, on säilyttänyt ilmeensä päivistä, jolloin Norjan kansallissäveltäjä asui siellä ja ikuisti Trollien ja Peer Gyntin säveliä. Pyhän Marian kirkko on kaupungin vanhin edelleen seisova rakennus, ja ansaitsee siten huomiosi. Bergenin akvaarion 60 vesialtaassa kohtaat niin pohjoisen merialueen kaloja kuin hylkeitä ja ”reitiltään eksyneitä” pingviinejä. Lisää Ahdilta varastettuja kaloja on luvassa kuuluisalla kalatori Fisktorgenilla, jossa voit ostaa kalaöljyä, lohi- tai katkarapuherkkuja ja muuta merellistä. Bergenin maisemia pääsee parhaiten ihailemaan Føyenin laelta, jonne pääsee varttitunnein välein kulkevalla funikulaarilla.

 

TROMSSA

Tromssaan matkataan pääasiassa talviaikaan henkeäsalpaavia revontulia ihailemaan, onhan sillä ainutlaatuinen Revontuliobservatorio. Tromssa kuitenkin osoittautuu iloisen vilkkaaksi yllätykseksi maankin kamaralla. Naiset ovat maukkaiden ostosapajien ja kahvilakulttuurin vuoksi ristineet kaupungin ”Pohjoisen Pariisiksi”, ja valaanpyyntitunnelman lisäksi kaupunki tulviikin moderneja putiikkeja. Miehet taas ovat löytäneet Tromssan Mack-panimon Ølhallenista omansa, eli olutta, naisethan olivat siellä karsastettua lajia aina 1970-luvulle saakka. Kaupungin Jäämerenkatedraali muistuttaa terävähuippuista jäävuorta ja on alueen suosituimpia nähtävyyksiä, samoin kuin kaatumaisillaan olevia jääpaloja muistuttava Polaria-meriakvaario  veikeine partahylkeineen ja kaloineen. Storstein-vuorelle kulkevan Fjellheisen-kaapelikyydin aikana aukeavat 400 metrin korkeudesta huikeat näkymät. Revontulia voi kesäaikaankin ihailla Revontuliplanetaariossa. Voit myös käydä hiljentymässä Norjan ainoassa puisessa tuomiokirkossa. Keihäänheiton matkan päässä kaupungista odottavat sitten Skavbergin jopa 2 000-vuotiaat kalliomaalaukset.

 

STAVANGER

Stavanger ja öljy liittyvät erottamattomasti yhteen, aivan kuin uusi ja vanha arkkitehtuurikin. Öljyn pumppauksesta vastaava kansallinen Statoil pitää siellä päämajaansa, samoin kuin mustan kullan ikioma museo. Vaikkei kaupungissa törrötäkään öljynporaustornia – päinvastoin, vanha Stavanger eli suurin osa kaupungista on puutalojen valloittamaa – pääsee Norjan öljymuseossa leikkimään öljylautan pienoismallin ansiosta loistavissa puitteissa. Stavangerin tuomiokirkko on piispa Reinaldin rakennuttama jyhkeä mutta kaunis goottilaisrakennus, jolla on ikää jo kunnioitettavat 900 vuotta. Se onkin Norjan vanhin lajiaan. Satamassa pääset etenkin kesällä ihailemaan valtavia risteilyaluksia, onhan Stavanger yksi Euroopan suosituimmista pysähdyspaikoista. Ja jollet kiipeä noin 4 kilometrin reittiä pitkin kuuluisalle Preikestolenin kalliokielekkeelle, et tiedä kuinka kaunis lähes alla kulkeva Lysefjorden on 600-metrin korkeudesta katseltuna (reitin alkupisteelle pääset joko autolla tai lautalla).

 

TRONDHEIM

Trondheimiin Norjan kolmanneksi suurin ja yksi sen vanhimmista kaupungeista, joten sielläkin suosittelen poikkeamaan, mikäli matkasi kulkee sen kautta. Kaupunki nököttää sekin somasti vuonon laidalla, aivan Nidelvajoen yhtymäkohdassa, joten puitteet ovat unohtumattomat. Trondheimin ylpeys on sen vaikuttava goottilainen Nidarosin tuomiokirkko, jota alettiin pystyttää vuoden 1070 tienoilla. Sen vitsauksena ovat vuosisatojen varrella olleet lukuisat tulipalot. Krianstenin linnoitus on huolehtinut kaupungin puolustamisesta, mutta tänään siitä on jäljellä vain museona toimiva torni, Donjonen. Munkegatenilla puolestaan seisoo kuninkaallinen huvila, Stiftsgården, joka on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista puurakennuksista (kokoa on ruhtinaalliset 4 000 m²). Kaupungilla tulet törmäämään kahteen kuuluisaan patsaaseen: Trondheimin 900-luvun lopulla perustaneen kuningas Olav Tryggvasonin (eli Olav I:sen), sekä saagojen mukaan Amerikan Vinlandiin purjehtineen pelottoman viikinki Leif Erikinpojan. Munkholmenin saari on suosittu virkistyskohde, vaikka on historiansa aikana toiminut jopa Norjan vanhimpana luostarina, vankilana ja viikinkien teloituspaikkana sekä ilmanpuolustusasemana. Jopa Victor Hugo joutui saaren pauloihin. Linnoitus kertoo omaa kieltään ja hiekkarannalla aurinko polttaa.

 

LILLEHAMMER

Lillehammer on kaikille suomalaisille talviurheilun ystäville tuttu nimi. Kaupungin nähtävyyksistä tunnetaan esimerkiksi Maihaugenin ulkoilmamuseo ja sen lähes 200 rakennusta, joiden mallit ovat eri puolilta Norjaa. Alue kertoo paikallisesta norjalaisten elämästä aina keskiajalta, ja sen helmi lienee 1100-luvulta peräisin oleva puinen Garmon sauvakirkko, ns. stave-kirkko. Eikä Lillehammerista luonnollisesti voi poistua käymättä sen uniikissa Norjan Olympiamuseossa, joka ainoana lajissaan kertoo koko Olympiakisaperinteen historiasta. Jos itse haluat mäkihypyn mestariksi, voit aloittaa harjoittelun Lillehammer Olympic Parkista löytyvissä Lysgårdsbakkene hoppanleggin kahdesta mäestä. Meneekö 146 metrin ennätys rikki? Vanhanajan hurmaa pääsee kokemaan vuodelta 1856 peräisin olevan Skibladner-siipiratasaluksen vauhdissa, Mjøsa-järven laineilla. Drottenin kalliomaalaukset esittävät alueen eläimistöä ajanlaskun ajoilta. Suurin osa Lågenjoen varrella olevaista piirroksista on luultavasti hirvenkuvia.

 

LOFOOTIT

Lofoottien saariryhmä soveltuu tänään helpolla Pohjois-Norjassa risteilevän autoretken osaksi. Mantereelta sinne rakennetun sillan ansioista E10 näet vie suoraan Lofooteille. Saaret tarjoavat hiljaisuutta, kaunista luontoa korkeine vuorineen ja karuine laaksoineen, luonnonvaraisia eläimiä merikotkista saukkoihin ja miekkakaloihin. Alue sopiikin vaelluksesta ja vuorikiipeilystä pitäville. Kaupunkielämää voi maistella Leknesissä ja Svolværissa, jotka ovat ne suurimmat. Jälkimmäisessä toimii useita pieniä taidegallerioita, koska kaupunki oli aikoinaan norjalaisten taiteilijoiden hiljentymispaikka.

 

NORDKAPP

Nordkapp on pohjoisen Finnmarkin kunnan silmäterä ja yksi Norjan suosituimmista kohteista. Tälle reilun 300 metrin korkuiselle kalliokielekkeelle taivalletaan maailman ääriltä keskiyön aurinkoa ihailemaan. Norjan pohjoisin maantiellä yhdistetty piste sijaitsee Magerøyn saarella, hyisen Jäämeren nuollessa sen rantoja. Uintiin vesi siis lienee liian kylmää, jopa meille suomalaisille. Talvinen matkailija puolestaan voi yön saavuttua päästä nauttimaan yhdestä maailman taianomaisimmista ilmiöistä, sillärevontulten eli aurora borealiksen leikki on Nordkappin taivaalla tavallinen näky. Maailmankartalle Nordkapp pääsi 1500-luvulla, kun uskalias britti Richard Chancellor tutkimusmatkallaan seikkaili sen kautta koillisväylää etsien. Juuri siksi paikkaa muuten sanotaan Nordkappeniksi, joka tulee englannin sanoista Nord Cape, norjalaiset itse nimittävät sitä Knyskanesiksi ja Kjelvikiksi.

 

KIRKENESIN LUMIHOTELLI

Kirkenesin lumihotelli tarjoaa karaistuneille suomalaisille joulukuun ja huhtikuun välillä loistavan tilaisuuden tuntea jälleen itsensä lapseksi. Pohjois-Norjassa, lähellä Venäjän rajaa, sijaitseva Kirkenesin lumihotelli rakennetaan joka vuosi uudelleen, ja keskimäärin sen uskomattoman koristeellisen sisustuksen omaava huonemäärä on noin 20. Kuten arvata saattaa, hotelli on jopa romantiikkaa kaipaavien mieleen, ja siksi sillä onkin oma kappeli ja jäiset vuoteet ovat kahdelle. Pohjoismaalaisten mieleen on luonnollisesti myös lumihotellin jäinen baari, jonka paukut ovat taatusti kylmiä. Huomaa, että sauna ja kylpyhuoneet ovat erillisessä rakennuksessa, arvaat varmaan miksi. Jollet halua jäädytellä luitasi ja nenääsi vuorokauden aikaa, voit aina valita lumihotellin 500 NOK:ia maksavan päiväkierroksen, eiköhän sekin saa tunteesi kuohumaan. Hotelli muuten rakennetaan suomalaisen asiantuntijan suunnitelmien mukaan, skool!

 

SAAMELAISKULTTUURIN HELMET

Norjan pohjoisosissa (Sápmissa) asuvat maan alkuperäisasukkaat kutsuvat itseään nimellä Sami, ja heidän kulttuurillinen pääkaupunkinsa on Finnmarkin Karasjok. Siellä toimii ainutlaatuinen Sápmi Culture Park, josta kerroimme jo osiossa Aktiviteetit. Erilaisten interaktiivisten puuhien kuten poronlassoamisen, lisäksi kyseinen ”teemapuisto” on elävä saamelaismuseo. Asukkaiden kodat (norjalaisittain lavvot), päivittäisessä käytössä olevat värikkäät käsintehdyt kansallispuvut – saamenpuvut – neljäntuulenhattuineen ja pitsisaaleineen, ja jopa heidän käyttöesineensä ovat nähtävyyksiä, jotka ovat olleet käytössä jo tuhansia vuosia.

Karasjoken lisäksi kannattaa käväistä alueen poropääkaupungissa, Kautokeinolla, ja sen kukoistavaa teatteri-/elokuvateollisuutta ihastelemassa. Kaupungin saamelaisteatteri Beaivváš Sámi Našunálateáhter esiintyy vain saameksi, ollen Norjan ainoa lajiaan.

Sekä Kautokeino että Karasjok ovat pääsiäisen kieppeillä parhaimmillaan, koska silloin järjestetään vuosittainen Saamelaisten pääsiäisfestivaali, jonka vetonauloja ovat Sami Grand Prix pororalleineen ja lassoamiskisoineen, teatteri- ja musiikkiesitykset sekä erilaiset näyttelyt, paikallisia herkkupaloja unohtamatta.

 


Kommentit

Nähtävyydet – muu Norja — 3 kommenttia

  1. Onko kenelläkään omakohtaisisa kokemuksia Kirkenäsin lumihotellista ja siellä yöpymisestä? Tekisi mieli Pohjois-Norjaan suuntautuvan viikon pituiosen hiihtomatkan aikana viettää siellä yksi yö, koska valokuvien perusteella se on aivan uskomaton. Onko siellä kuitenkaan lämpimästä pitävän mahdollista ”selvitä hengissä” vai muutunko yön aikana jääpuikoksi? Turkispeittoja ja paksuja makuupusseja näyttää olevan sängyissä mutta silti.

  2. Tromssa sopii kohteeksi niin talvella kuin kesällä.Talvella siellä pääsee lähes takuuvarmalla katselemaan revontulia ainakin yhtenä lomareissun yönä, ja onhan kaupungissa myös oma Revontuliobservatorio. Itse olen vannoutunut oluen ystävä, joten Mack maistuu paikallisella panimolla, ja sitähän voi kivasti litkiskellä kesälläkin.

  3. Tromssassa olin tammikuussa ja taivaalla loistelivat ja leikkivät aivan uskomattomat revontulet jokaisena yönä, ei tarvinnut mennä edes sinne Revontuliobservatorioon niitä katselemaan, vaikka tulihan sielläkin vierailtua.Erittäin kaunis kohde muuten koko Tromssa ja sitä ympäröivä alue, suosittelen kaupungin ulkopuoliseen luontoonkin tutustumista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>