Nähtävyydet – Oslon seutu

Oslon seudun maukkaimmat nähtävyydet löytyvät seuraavasta:

VIGELAND on eittämättä kaupungin paras puisto, ja kuvanveistäjä Gustav Vigelandin mukaan nimetyn paratiisin ja sen Vigeland-museon ehdoton vetonaula ovat lukemattomat patsaat, joiden odotat heräävän eloon hetkenä minä hyvänsä. Vaikka museossa seisoo yli 200 pronssista, graniittista ja rautaista patsasta, löytyvät samat patsaat kopiona myös puiston puolelta. Patsaiden tähti on turistien halauksista kiillottunut pronssinen kiukuttelevan äkäisen ilmeen omaava pikkupoika, Sinnetaggen. Maailman suurimman patsaspuiston suojissa piknik maistuu kesäauringon alla, ja talvella lumivaippa näyttää entistäkin kauniimmalta.

HOLMENKOLLEN on legendaarinen mäkihypyn kulissi Vestre Akerin naapurustossa, jossa kyseinen laji virallisesti saikin alkunsa. Mahtavasta mäestä on hyppäilty tuntemattomaan jo vuodesta 1892, ja ovatpa monet suomalaisetkin liidelleet sieltä maailmanmaineeseen. Maailman vanhin suksellisten liitelyoravien paikka tunnetaan eritoten hiihtomuseostaan, joka esittelee sekä hiihdon historian ohella mm. Roald Amundsenin naparetkivarusteita. Holmenkollenilla sinua odottaa myös kuninkaallisten jouluna suosima kaunis puinen kappeli, joka rakennettiin uudelleen vuonna 1992 – 1996, alkuperäisen jouduttua ”black metallisten” pyromaanien uhriksi. Metrolinja 1, ns. Holmenkollenin linja, kulkee suoraan alueen kautta.

VIIKINKILAIVAMUSEO, Viking Ship Museum, houkuttelee muitakin kuin viikinkejä ihailemaan taidolla vesitettyjä muinaisia laivoja. Museossa odottavat kolme maailman parhaiten säilynyttä viikinkilaivaa. Yli 20-metrinen Oseberg näki päivänvalon joskus 830-luvulla ja sai kunnian toimia kahden ilmeisen tärkeän viikinkinaisen ”arkkuna”, jossa he matkatavaroineen ja tuonpuoleiseen seuraavine eläimineen seilasivat tuonelaan. Toinen museon ylpeys on sotalaiva Gokstad, noin vuodelta 890 jaa, joka sotiensa jälkeen haudattiin nelikymppisen ja pitkän sosiaalisessa hierarkiassa tärkeän miehen mukana. Tune puolestaan on laivoista se ”heikoimmassa” kunnossa oleva, ja toimi sekin elinkaarensa lopussa hautana. Harvinaisen hyvin säilyneet laivat kaivettiin esiin hautakummuista Oslonvuonon ja Sandefjordin rannoilta 1800- ja 1900-luvulla.

FRAM-MUSEOSSA, aivan Viikinkilaivamuseon ja Kon-Tiki-museon lähistöllä, siirryt viikinkiajasta norjalaisten tuoreempiin merellisiin löytöretkiin. Moderniakin modernimman museorakennuksen sydämestä löytyvä Fram on tuiskuja ja jäitä uhmannut laiva, jolla sekä Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Fridtjof Nansen (1861 – 1930), Otto Sverdrup (1854 – 1930) ja Roald Amundsen (1872 – 1928) ovat seikkailleet miehistöineen. Professori Nansenin ja naparetkeilijäkapteeni Sverdrupin suuntana olivat Pohjoisen jäämeren hyiset vedet, ja Amundsen jaksoi matkata aina Etelämantereelle saakka, ollen ensimmäinen sinne päässyt. Voit itsekin kiivetä 39-metrisen Fram-kuunarin kannelle ja sisätiloihin, kuvitellen olevasi valmistautumassa omalle vaaralliselle purjehduksellesi… koti-Suomeen saakka.

KON-TIKI-MUSEO kertoo sekin jo nimellään, mistä on kyse. Sen suojissa säilytetään norjalaisen Thor Heyerdahlin vuonna 1947 tekemään kuuluisaan Tyynenmeren ylittävään merimatkaan liittyvää aineistoa, aina lautoista ja veneistä yli 8 000 kirjan kokoelmaan. Museon voittamaton keskipiste on Kon-Tiki-lautta, jolla Heyerdahl papukaijan sisältävän retkikuntansa kanssa seilasi Perun rannikolta Tyynenmeren halki Tuamotulle. Esillä on myös Atlantin ylityksessä käytetty Ra-lautta, samoin kuin kiitellyn laajat näyttelyt Galapagos- ja Pääsiäissaarista.

AKERHUSIN LINNA on peräisin jo 1220-luvun loppuvuosilta, ja sitä pidetään Norjan tärkeimpänä keskiaikaisena nähtävyytenä. Aivan kaupungin sydämessä, Oslonvuonon rannalla, seisova komistus on kuningas Håkon V Magnussonin rakentama, eikä sitä ole historian aikana koskaan onnistuttu valtaamaan. Linnan keskipiste on kirkko, mutta sen tiloissa toimii myös Norjan vastarintaliikkeen museo ja sotamuseo, jotka kertovat maan historian sotaisasta taipaleesta vieraiden valtioiden hallinnassa, niin vuosisatoja sitten kuin toisen maailmansodan myrskyissä. Linna on toiminut myös vankilana, jossa pidettiin esimerkiksi kuuluisan Kautokeinon saamelaisten kansannousun ideoitsijoita ja vankityrmässä kirjailijanuran aloittanut ryöväri Gjest Baardsen. Mausoleumin puolelta löytyvät maan kuninkaallisten sarkofagit. Vanha linna on yhtä kuin temmellyskenttä kummituksille, joista tunnetuimpia on erityisen äreä ”helvetillinen” vahtikoira Malcanise… ota siis taskuusi muutama herkkuluu mukaan!

OOPPERATALO on modernin Norjan helmiä, ja sen jäävuoresta innoituksen saanut ulkomuoto kamppailee Finlandia-talon kanssa ainutlaatuisuudesta, toisten mielestä rumuudessa ja toisten taas kauneudessa. Suoraan Oslovuonon vesistä nouseva ”jäävuori” on luonnollisesti valkeaa marmoria ja graniittia, ja sitä valaisevat suuret ikkunapinnat. Vuonna 2008 valmistuneen jäävuoren sisällä hallitsee vaalea pohjoismainen tammi ja ihastuttavan sokkeloiset reitit. Jollet perusta aarioista, baletista, konserteista tai edes arkkitehtuurista, voit astella suoraan Ahdin valtakunnasta rakennuksen katolle maisemia ihailemaan.

OSLON JÄÄBAARISSA, Magic Ice Oslon baarissa, tunnet olosi vallan kotoisaksi vain, jos jää on elementtisi, sillä baarin sisälämpötila on vakaa -5 astetta. Rakennusaine on jostain syystä peräisin Pohjois-Ruotsista – eikö Norjassa ole tarpeeksi jäätä? – ja jopa juomalasit ovat luonnollisesti jäätä. Varothan siis, ettet jää pysyvästi juomalasien pauloihin kiinni. Hinnat eivät kuitenkaan ole ihan jäissä, sillä suositellun ennakkovarauksen tehneet joutuvat pulittamaan sisäänpääsystä 155 NOK:in verran (noin 19 euroa, joka sisältää yhden jäisen drinkin), ja jokaisesta seuraavasta paukusta maksat 70 NOK:ia, kunhan aiempi jäälasi on edelleen käteesi tarttuneena.

KANSALLISMUSEO vetää vertoja monille maailmalla tunnetummille kilpaveljilleen. Vuonna 1837 perustettu museo tarjoaa maan laajimman julkisen taidekokoelman, josta jokainen voi poimia maalauksia, piirroksia ja veistoksia makunsa mukaan. Vaikka pääpaino onkin jokseenkin isäntämaan omien mestareiden kädenjäljessä – täältäkin löytyvät versiot Munchin Huudosta ja Madonnasta – pääsevät etenkin ranskalaisen impressionismin nimiin vannovat huokailemaan mm. Monet’n, Manet’n ja Cézannen luomusten edessä.

IBSEN-MUSEO kuuluu sekin itseoikeutetusti Oslon nähtävyyksien aarteisiin. Peer Gyntin, Nukkekodin ja muita kuuluisia näytelmiä kirjoittaneen Henrik Ibsenin (1828 – 1906) elämästä kertova museo esittelee jopa sanasepon piirroksia ja maalauksia, samoin kuin ideoinnin puitteina toimineen viimeisen asunnon tiloja. Draamakirjallisuuden isän ajatusmaailmaan voit tutustua opastetulla kierroksella.

MUNCH-MUSEO puolestaan on taidemaalarien vastaveto Ibsenin museolle. Norjan legendaarisimman sivellinsankarin elämäntyölle omistettu museo pursuaa Edvard Munchin (1863 – 1944) Oslon kaupungille lahjoittamia maalauksia, kuten Huuto ja Madonna, grafiikkaa, tuhansia piirroksia, muutamia veistoksia ja muita hänen henkilökohtaisia esineitään.

NORSK FOLKEMUSEUM on norjalainen kansallishistorian museo, jossa kannattaa käydä. Euroopan suurimpiin ulkoilmamuseoihin lukeutuvalla alueella seisoo 160 eri puolilta Norjaa ja eri aikakausilta (aina 1500-luvulta alkaen) olevaa talomallia ja legendaarinen puukirkko Gol Stave, jolla on ikää jo yli 800 vuotta. Talojen sisällä pääset todistamaan eri alueiden käsityöperinnettä, asusteita ja työkaluja, samoin kuin leluja ja aseita. Kesäaikaan voit lisäksi körötellä raiteilla hevosrattailla, katsella käsityöläisten ja leipureitten touhuja tai ruokkia eläimiä.

NOBEL PEACE CENTER, eli Nobelin rauhankeskus, on esteettisestikin kaunista katseltavaa. Vaikka ruotsalaisen Alfred Nobelin mukaan vuosittain jaettavat Nobel-palkinnot jaetaan Norjan itänaapurissa, on maa onnistunut saamaan itselleen rauhanpalkinnon jaon. Vuonna 2005 avatun ja vanhassa rautatieasemarakennuksessa sijaitsevan ”Fredssenterin” sisällä voit tutustua kaikkiin kyseisen palkinnon saaneisiin, itse Nobel ja vuonna 2006 palkinnon kainaloonsa kaapannut Martti Ahtisaari mukaan lukien, ja heidän elämäntyöhönsä jopa multimedian, teatteriesitysten ja konserttien kautta. Tiesitkö muuten, että Adolf Hitler oli Nobelin rauhanpalkintoehdokas vuosimallia 1939? Jos hän olisi voittanut, olisi se taatusti ollut Nobel-historian suurin munaus!

KUNINKAANLINNA osoittaa komeudellaan, että kyllä ne Norjankin kuninkaalliset osasivat rakennuttaa itselleen loistokkaat puitteet jokapäiväiselle elolleen. Jos shoppailet Karl Johans gatenilla, et voi olla näkemättä sen päässä sijaitsevaa 1800-luvun uljautta. Linnan sisällä pääsee tutustumaan sen mittavaan taidekokoelmaan ja henkeäsalpaaviin saleihin, ja sen romantiikkaa huokuva puisto saa sinut luulemaan, että olet sittenkin Pariisissa.

TUSENFRYDIN HUVIPUISTO on kaikkien lapsenmielisten herkkua, ikään katsomatta. Huimapään omaavia odottavat vuoristoradat ja muut hurjat härvelit – nimet SpeeMonster ja SpaceShot kertovat omaa kieltään – , rauhallisempaa tahtia kaipaavat valitkoon karusellin tai maailmanpyörän, painajaisia luvataan 5D-kummitustalon pimeydessä. Tarjolla on kirjaimellisesti ”tuhansia huveja”, kuten puiston nimikin kertoo. TusendFrysiin on Oslosta matkaa 20 kilometrin verran.

POPSENTERET eli ”popkeskus” voi olla juuri se kortti, jolla vanhemmat saavat perheen teinin houkuteltua Norjaan, ainakin Osloon. Vaikkei Norja juuri ole popidoleita maailman tähtitaivaalle lahjoittanut, kenties A-ha -bändiä lukuun ottamatta, pääsee interaktiivisuuteen houkuttelevassa mestassa oppimaan, kuinka Norjassa on levytetty vuodesta 1904. Jos olet kultakurkku, haluat takuulla itsekin väsätä demon, jolla vain taivas on rajana!


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *